(KUVA: Jalka- ja koripallo ovat toistaiseksi pysyneet juniorihinnoittelussaan kohtuullisella tasolla. Juniorit Lehtisaaren liikuntapuiston hiekalla.)
(Keskisuomalainen, mielipide 22.04.2012)
LIIKUNNAN KÖYHÄINAPUA
Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (Ksml 1.4.2012) ja kansalaisaktiivi Ilari Kotimäki (15.4.2012) kirjoittivat liikunnan taloudellisista kysymyksistä ja toiminnan merkittävyydestä sekä tärkeydestä. Kaikki asiantuntijat, osapuolet ja monet tutkimustulokset todistavat harrastusten yleensä ja liikunnan merkityksen erityisesti, lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon sekä syrjäytymiseen vaikuttavina tekijöinä.
Kotimäki tuntee tilanteen henkilökohtaisesti, koska hän oli 1980- ja 1990- luvuilla mukana järjestämässä kaukalopallon laajaa toimintaa. Tuolloin paikallisissa harrastajasarjoissa oli enimmillään yli 200 joukkuetta ja toiminnalla vahva sosiaalinen lataus.
Mutta miksi nykyiseen tilanteeseen on tultu? Pieni takauma sallittaneen, jotta todelliset tekijät tulisivat muistiin. Jyväskylässä muutettiin liikuntapolitiikan linjaa radikaalisti 1990-luvun puolivälissä, keskellä pahimpia lama-aikoja. Perustelukin oli tavanomainen: liikunnan pitää maksaa oma osuutensa kasvaneista kustannuksista. ”Liikuntakaupunki Jyväskylästä” linja on levinnyt laajemmalle, valitettavasti.