(Kirjoitus julkaistu to 11.9.2008
Keski-Suomen Viikossa ja Säynätsalon Sanomissa)
HALLINNON RAKENTEISTA
Uuden Jyväskylän hallintorakenteista on taitettu peistä sopimusneuvotteluista lähtien.
Yksi väittelyn kohde on ollut lautakuntien määrä ja niiden koko. Kuntajakosopimuksessa on vedetty yksi linja, mutta lopullista valtaa käyttää uusi 75 jäsenen valtuusto.
Porvaripoliitikot Aki Ruotsala ja Jaakko Selin ovat useassa yhteydessä esitelleet mielipiteitään. Kallistun enemmän Jaakko Selinin ehdottaman monipuolisemman lautakuntajaon kannalle. Lisäksi vierastan kovasti Ruotsalan kaavailuja harvemmasta lautakuntaverkosta yhdistettynä kasvavaan virkavaltaisuuteen. Tällä hetkellä Jyväskylän kaupungissa on virkakunnan valta paisunut jo aivan liian suureksi.
Otan yksikertaisen esimerkin. Jos uudessa kunnassa on 5 superlautakuntaa, joiden jäsenmäärä on 13-15 luottamushenkilöä, päätöksentekijöiden määräksi muodostuu
n. 70 jäsentä. Mikäli hallintomalliksi otetaan useampi lautakunta, esim. 10 toimialaltaan rajatumpaa toimielintä, a´ 7-9 henkilöä, päätöksentekijöiden määrä on 75-80 , ei siis oleellisesti suurempi, eikä kalliimpi.
Oma hallintokokemukseni eri puolilta Suomea on, että alle 10 jäsenen lautakunnat toimivat huomattavasti dynaamisemmin, kuin isot 12-13 jäsenen hallintoyksiköt. Luottamushenkilöt myös sitoutuvat omaan työhönsä vakavammin, kun mielipiteiden kirjo on suppeampi. Ehkä osaaminenkin tällä tavalla kohenee? Huomioon on otettava myös, että toimielimille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Heidän toivoisin nykyistä enemmän osallistuvan keskusteluihin jo valmisteluvaiheessa.
Alueellisesta päätöksentekokoneistosta on myös keskusteltu. Päätösten mukaan syntyy erillinen maaseutulautakunta ja lisäksi Korpilahdelle aluelautakunta. Säynätsalon aluelautakunta lakkaa. Linjaus on omituinen, eikä vastaa uuden ison kaupungin lähidemokratian tarpeita.
Aluedemokratiaakin pitää tarkastella laajemmasta näkövinkkelistä. Mitä haittaa olisi siitä, että merkittävimmissä kaupunginosissa olisi omat aluelautakuntansa tai -toimikuntansa. Saattaisi olla, että tuolloin yhdyskunnan kehittämiseen liittyvät toiminnat käytäisiin läpi perusteellisemmin ja syntyisi todellista keskustelua sekä kansalaisyhteiskunnan toimintatapoja. Nykyiset päättäjät taitavat vain turhaan pelätä ristiriitatilanteita.