Metasport sivusto / Erkki Ajankohtaista Hallitus Kuvagalleria Perhe Linkit
(Suur-Jyväskylän lehti 10.12.2014)

HIPPOS KAIPAA KONKRETIAA

Sinuhe Wallinheimo kirjoitti lennokkaita ajatuksia Hippoksen alueen kehittämisestä ja mahdollisuuksista (SJL 26.11.2014). Jotta kokonaisuus tulisi paremmin ymmärrettäväksi olisi puhuttava käsitteenä Hippos-Kampus. Yliopiston ja Seminaarinmäen palvelut sekä moninaiset toiminnot liittyvät kiinteästi alueella yhteen. Hippos-Kampus on kokonaisuutena sellainen, että kulmakunnan mahdollisuudet nousta yhdeksi Jyväskylän kaupunkikeskustan menestystekijäksi Kankaan (Tourujokilaakson) ohella ovat olemassa. Lennokas puhe peräti Piilaaksosta (Silicon Walley, USA) on syytä jättää tuonnemmaksi. Kaupungilla ja maakunnallakaan kun ei ole voimavaroja moneen samanaikaiseen mittavaan hankkeeseen. Valmistelussa oleva uusi yleissuunnitelma on mahdoillisuus. Aika on kypsä uusille pohdinnoille, sillä edellisestä hallinnollisesti oikein hyväksytystä/käsitellystä suunnitelmasta on vierähtänyt tovi. Arkkitehti Kauko Lahti laati suunnitelman vuonna 1986 osana silloista koko kaupunkia kattanutta liikuntasuunnitelmaa (LIKES). Uusissa ajatuksissa pitäisi olla enemmän konkretiaa, jottei kokonaisuus hurahda käsistä.  On myös vaara, että liian lennokkaista ideoista tulee hankkeille rasite, jopa irvailun kohde. Keskeisin ongelma on liikenne. Lähes kolmeen vuosikymmeneen liikenteen erilaisiin probleemoihin ei ole löydetty ratkaisuja. Toimenpiteet ovat jääneet puheiden tasolle. On suorastaan ihmeellistä, ettei Hippos-Kampus alueella ole tapahtanut henkilövahinkoja sekavan tilanteen vuoksi. Erityisesti kevyen liikenteen tilanne on heikko. Jalankulkijat sekä pyöräilijät seikkkailevat ajoneuvojen joukossa, kun reittejä ei ole rakennettu kunnolla. Kesällä 2012 laadittu Hippoksenraitin ja Keskikadun suunnitelmakaan ei ole edennyt? Paikoituksen järjestäminen olisi vaatinut toimenpiteitä jo useita vuosia. Liikuntapalveluiden laatiman empiirisen laskennan mukaan arkipäivinäkin alueen paikoitustarve liikkuu 700-900 autopaikan välillä. Oma lukunsa on tapahtumakohtainen liikenne- ja paikoitusruuhka. Ongelmasta kärsivät eniten kulmakunnan asukkaat. Jyväskylään on viime vuosina rakennettu useita paikoitustaloja. Jostain syystä kunnallinen Jyväs-Parkki Oy ei ole ollut kiinnostunut yliopiston  ja Hippos-Kampus alueen ongelmien ratkaisuista. Osittain tämä on johtunut hitaasta ja monimutakisesta kaavoitusprosessista. Paikoitus pitäisi pääosin siirtää maanalaisiin tiloihin. Hyvä malli on AaltoAlvarin ja yliopiston yhteisparkki, johon helposti voitaisiin toteuttaa yksi lisäkansi. Hyviä rakennuspaikkoja olisi useita: Monitoimitalon, Hipposhallin ja Synergia-Areenan nykyiset P-alueet sekä Liikuntatieteellisen yläpuolella sijaitseva hiekkakenttä. Wallinheimo visioi uusia rahoituslähteitä toteutukseen. Tähänkin saakka rahoitusta on kaupungin kukkaron lisäksi saatu valtiolta sekä yliopistolta. Esimerkiksi Vivecan rakentaminen toteutettiin monikanavaisena ratkaisuna. Tutkimushakkeisiin on  kerätty myös yksityistä rahaa. Rakennuskantaa pitää uudistaa. Tämä lienee täysin selvää kaikille osapuolille. Kunnallistekniikan ja liikenteen toteutus on kaupungin vastuulla. Muihin kohteisiin voidaan varsin hyvin etsiä ulkopuolisia ja ulkomaisia lähteitä. Siinä Wallinheimo on oikeassa, että Hippos-Kampus on niin mielenkiintoinen, että laadukkaalla ja yhteistyöllä markkinoinnilla kumppaneita todennäköisesti löytyy? Hippos-Kampus tarvitsisi lisää erityisesti liiketoimintaa. Tavoitteeksi voisi asettaa, että Rautpohjankadun ja Hippoksenraitin varren rakennuksiin toteutettaisiin liiketiloja, joiden tarve on tullut esiin monien kilpailujen ja tapahtumien aikana. Liiketilat toisivat aktiivisuutta myös alueen arkikäyttöön. Aikaisemmin 1980-luvulla puhuttiin jo Sport-hotellin rakentamisesta. Seudun isojen palvelutoimijoiden, K-S keskussairaala, Valmet, tutkimuslaitokset, yliopisto sekä liikuntaan liittyvät toimijat tervehtisivät tätä myönteisesti. Alueen ytimessä sijaitsevat majoitustilat toisivat uuden ulottuvuuden leiri- ja markkinoinin mahdollisuuksiin. Hippos-Kampus alueen ja palveluiden asemaa voidaan korostaa myös laajemmalla yleisökäytöllä. Popularisointi vaatisi lisää vapaita liikuntatiloja, niin ulkona kuin sisälläkin. Nythän harrastamaan pääsee lähes ainoastaan vuoroja varaamalla. Euroopastakin löytyy runsaasti esimerkkejä (mm. kauppakeskukset), joissa monipuolisia toimintoja yhdistämällä saadaa aikaan vetovoimaisia keskuksia. Uuden yleissuunnitelman keskeisin tavoite pitää olla kaupunkilaisten, harrastajien sekä järjestöjen kuuleminen. Alueen merkitys on niin suuri, ettei peruskäyttäjiä voi jättää suunnittelussa ulkopuolisiksi.  ERKKI HUOVINEN LitT, YTL Säynätsalo
(KUVA: Hippoksen alueen ilmakuva, ennen Vivecan valmistumista. Numerot viittaavat liikunta- paikkoihin ja -rakennuksiin. Liikuntapalvelut, kuvankäsittely E. Huovinen)