(Keski-Suomen Viikkolehti  ja Säynätsalon Sanomat 29.9.2011)
Tuleeko USOsta UFO?
Kaupunginvaltuutettu
Riitta Mäkinen
 kirjoitti kolumnissaan uusista organisaatioista kauniisti, mutta samalla mitäänsanomattoman kliinisesti. Huomasin, että
sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö
 oli myös ottanut kantaa uuden hallintojärjestelmän eli USOn tavoitteisiin. Mutta näkyivätkö linjaukset kaupunginvaltuuston päätöksissä?
Nykyiset päätöksentekijät näyttävät sokeasti uskovan, että luottamushenkilöitä vähentämällä päästään toivottuun tehokkaampaan lopputulokseen. Johtaako tämä sellaiseen todelliseen kehitykseen, että nykyiset luottamuspaikkojen monihaltijat ihan oikeasti keskittyisivät keskeisimpiin tehtäviinsä. Tätä rohkenen avoimesti, kokemukseeni perustuen epäillä.
USO on muodostunut kaupunkiorganisaation sisällä lähes kirosaksi. Mahtavatko päätöksentekijät tietää tämän? Meille kokeneimmille ja seniorityöläisille uudistus tuntuu lähinnä vitsiltä. Samoja kunnallisia tehtäviä siirrellään laatikosta toiseen ja niille keksitään mitä kummallisimpia nimityksiä. Mistä kuntalaiset tietävät tulevaisuudessa ottaa yhteyttä, kun päätöksentekijätkin tuntuvat olevan - lähinnä hämillään.
Riitta Mäkinen kehotti kollegoitaan olemaan tarkkana, kun uudistuksen seuraavaa vaihetta, siis palvelujen uusorganisointia ja virkakunnan tehtäviä ryhdytään miettimään. Mutta! Olisiko kannattanut olla tarkkana jo aikaisemmin? Nyt on jo päätetty luottamuskoneisto, josta poistuu näiden tietojen perusteella noin kolmasosa päätöksentekijöistä. Ironista on että päätökset tehneet kyselevät nyt demokratian perään.
Kuinka Jyväskylässä kyetään tulevaisuudessa rekrytoimaan henkilöitä demokratian kentälle ja palvelukseen, kun tehtäviä on huomattavasti vähemmän. Vaarana on vielä, että poliittinen päätöksenteko keskittyy nykyistäkin enemmän. Syntyy sekä luottamushenkilöiden, että virkakunnan harvainvalta. Lisäksi uudet tehtävät ovat sellaisia, ettei virkakunnassakaan taida osaaminen, elämäntapa- jne. organisaatioiden hallintaan riittää.
Kuumimpana kunnallispoliittisena keskusteluna käydään polemiikkia
kuntarakenteesta
. Siihen liittyy paljon tunnetta ja aseeksi on otettu myös pelottelu. Uusissa kuntaorganisaatiossa pitäisi esimerkiksi asuinalueiden, asukas- ja kyläyhdistysten asemaa vahvistaa. Kuinka se tehdään, kun päätöksenteko ja valmistelu siirretään ”jollekin erikseen perustettavalle” organisaatiolle, jossa asukkaiden, kansalaisten sekä poliittisen kentän edustus on erittäin epäselvä.