Metasport sivusto / Erkki Ajankohtaista Hallitus Kuvagalleria Perhe Linkit
(KUVA: Matti Heikkinen oli yksi Vaajakosken SM-hiihtojen järjestelyjä kiitelleistä urheilusankareista. © E.Huovinen) (Keskisuomalainen 28.3.2014, Wessmanni 5.4.2014)

TEHDÄÄN VAAJAKOSKESTA HIENO STADION

Huhtasuon Hiihto 2000 ry sekä SM-hiihtojen järjestämiseen osallistuneet muut tahot sekä tietysti yksityiset ihmiset, ansaitsevat suurkiitoksen hienosta tapahtumasta. Taas tuli osoitetuksi jo aiemmin tiedetty tosiasia, että Vaajakosken stadionalue oheispalveluineen muodostaa erittäin hyvän kokonaisuuden. Suurin kiitos kuuluu lumetuksen ja hiihtolatujen parissa ahkeroineille sadoille ammattilaisille sekä talkoolaisille. Tuntuu varmaan mukavalta, kun kaikki kilpailijat antoivat hyvin myönteiset lausunnot olosuhteista. Eivät vähiten olympiamitalistit ja oma kylän Matti Heikkinen. Monet vieraat ja erityisesti aikaisemmin palveluvarustuksesta tietämättömät antoivat suitsutusta alueen sijainnille ja hyville tiloille. Esimerkiksi valmentajavelho Immo Kuutsa sanoi, ettei aikaisemmin ole nähnyt näin kompaktia ja mukavasti toimivaa tapahtumakeskusta. Mutta? Nyt tulisi katse suunnata tulevaisuuteen. Mitä tehdään Vaajakosken, ehkäpä ainutlaatuiselle tapahtumastadionille? Ideoita ja ajatuksia on jalostettava. Puhuin kisojen aikana useiden Vaajakosken vaikuttajien kanssa ja kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että alueen kehittämistä pitää jatkaa. Ensiksi, nimestä. Luovutaan näistä hieman epämääräisistä ja vanhoista käsitteistä, kuten urheilukenttä tai katsomorakennus. Pitää rohkeasti puhua Vaajakosken stadionalueesta, johon kuuluvat kaikki oheispalvelut: kirjasto, koulu, liikuntatalo, stadion, reitit, urheilutalo ja uimahalli Wellamo. Nimet myös näkyviin kyltein ja opastein. Muistettava on, että Vaajakosken taajamassa on runsaasti kaupallisia palveluja, jotka tukevat toimintoja, tapahtumia ja myös päinvastoin. Toiseksi, on jatkettava taajaman suunnittelua kaupunginvaltuuston "juhlapäätöksen" linjausten mukaisesti ja kehittää taajaman kaupunkimaista rakennetta. Esimerkiksi liikuntatalon kulmaus sekä tekojääradan edusta ovat surullisen näköisiä, hoitamattomia ympäristöjä, jotka eivät sovi keskeiseen kaupunkirakenteeseen. Liikuntaviranomaiset aikaisemmin ovat kritisoineet juuri kaavoituksen ja rakentamisen pirstaleisuutta. Jyväskylässä on liian paljon niin sanottua "postimerkkikaavoitusta" eli suunnittelua, jossa tarkastellaan vain yhden-kahden korttelin yksiköitä. Tämän kaltainen lähestymistapa on aikaa vievää sekä tehotonta. Kolmanneksi, tartutaan kehittämiseen myös selvin investointihankkein. Uuden terveyskeskuksen lisäksi julkisia kohteita pitää kartoittaa ja niille asettaa selkeitä tavoiteaikatauluja. Tekojäärata on käytössä vain 3-4 kuukautta vuodessa. Kattamalla rata sekä kohentamalla koko alueen julkisivua saataisiin sekä toiminnallista vireyttä, että kipeästi tarvittavia teknisiä- ja olosuhdetekijöitä parannetuksi. Yksi kokonaisuuteen vaikuttava asia on liikennepolitiikka. Erityisesti tapahtumisen aikana, mutta myös normaalin toiminnan aikana liikenne puuroutuu. Julkisella liikenteellä on vaikeuksia sukkuloida ahtailla kaduilla, joilla joudutaan käyttämään kadunvarsipaikoitusta. Tilaa useampitasoiselle paikoitusratkaisulle löytyy kohtuullisesti. Jyväs-Parkki Oy voisi välillä tarkastella tilannetta muuallakin kun keskustan ruutukaavassa. Lopuksi, korostettakoon, että tehdyt rata-, reitti- ja valaistusinvestoinnit on tehty pitkän aikavälin tavoittein. Palveluista on hyötyä tavallisille kaupunkilaisille sekä harrastajille. Vaajakosken-Savonmäen- Aittovuoren-Halssilan-Huhtasuon viher- ja virkistysalueiden välittömässä tuntumassa asuu yli 20.000 kaupunkilaista. Siinä on käyttöpontentiaalia vaikka mihin. ERKKI HUOVINEN liikuntasuunnittelija, emeritus LitT, YTL