JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
Kaupunkisuunnittelulautakunta
40100 JYVÄSKYLÄ
VIITE: Kaupungin tiedotuslehti 5/31.8.2005, sivu 11
ASIA: MUISTUTUS KORTENIITYN ASEMAKAAVA-EHDOTUKSESTA
Korteniityn asemakaavaehdotus on ollut valmistelussa useita vuosia. Täydennysrakentaminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen on
yhteiskuntapoliittisesti ja ympäristötekijöiden kannalta perusteltua. Etenkin kun kaupungin taloudellinen tilanne on hyvin kriittinen.
Vaikka valmistelu on edennyt jo varsin pitkälle, tuon arvoisien kaupunkisuunnittelu- ja liikuntalautakuntien tietoon kaavaehdotuksesta muutaman,
erityisesti liikuntapoliittisen seikan. Etenkin sen vuoksi, kun asia on ensi kertaa liikuntalautakunnan käsittelyssä.
1. Korteniityn kaavaehdotus poistaa yhden Kortepohjan kaupunginosan merkittävän palvelukokonaisuuden, joka tilastojen mukaan on
erittäin suosittu lähiliikuntapuisto.
2. Koulun pallokentän laajennus ei mitenkään voi korvata kaava- ehdotuksessa poistettavaksi ehdotettua valaistua pallokenttää (60 x 80 m )
ja 4 tenniskenttää.
3. Kaavoittajat ovat perustelleet kenttien vähentämistä mm. sillä, että Vehkalammelle on valmistunut uusi kenttäkokonaisuus, jota on tarkoitus
laajentaa. Tänään tiedämme että, Vehkalampi II kenttää ei toistaiseks toteuteta, taloudellisten realiteettien vuoksi. Lisäksi on syytä korostaa, että
noin vuoden vanha lämmitettävä tekonurmikenttä on erityisliikunta- ja edustusurheilupaikka, johon myönnetään maksulliset harjoitusvuorot.
Näin tekonurmikenttä ei voi palvella Kortepohjan asukkaita korvaavana kaikille vapaana lähiliikuntapaikkana.
4. Kaavaehdotus poistaa alueelta kaksi merkittävää toimintaa, tenniksen sekä talvelliset jääpelit (kaukalopallo ja jääkiekko).
Korvaavia liikuntapaikkoja ei ole aikomuskaan rakentaa? Erityisesti tenniskenttien poistaminen tuntuu oudolta, tilanteessa jossa juuri
massapintaisten tenniskenttien puute kesäaikana kaupungissa on huutava. Kaavoittajat eivät taida tietää, että ehdotus vähentää kaupungin
massapintaiset tenniskentät lähes puoleen? (Hippos 4 kenttää, Puistotorin 1, Keljonkankaan 1 ja Säynätsalon 2 kenttää, joista Säynätsalon
kentät on vuokrattu Suomen Taloteollisuudelle!)
Killerjärvelle valmistuva tennishalli ei korvaa kesäistä pelitoimintaa, ellei useille nykyisille liikuntapuistojen kentille tehdä mittavia investointeja
tenniskenttien pinnan muuttamiseksi asfaltista nykyaikaisemmille alustoille.
5. Jääkiekkoradalle ei kaavaehdotuksessa ole jätetty tilaa lainkaan. Tämä merkitsisi sitä, että iso kaupunginosa jäisi vaille talven pelimahdollisuuksia.
Korvaavia palveluita ei ole suunniteltu lähialueille. Ratkaisu heikentäisi merkittävästi mm. koululiikunnan ja alueen eri harrastusryhmien toimintaa.
Kauden 2004-2005 tilaston mukaan Kortepohjan liikuntapuiston jääradalla oli n. 10 kpl viikottaista harjoitusvuoroa klo 17-21.30. Mistä osoitetaan
näille harrastajille ja vapaalle toiminnalle ulkojäävuorot ?
6. Kortepohjan alueelle on viime vuosien aikana rakennettu runsaasti lisää ja alueen asukasmäärä on noussut (mm. W Schildtin katu). Korteniityn ja
Haukkalan rannan täydennysrakentaminen kasvattavat edelleen asukasmäärää huomattavasti.
Alueen väestötilaston (2004/05) mukaan asukasluku on 6675 henkeä ja ikäjakautuma on verraten nuori (0-14v 14,6%, 15-64v 72,4%, 65v- 13,1%).
Tämä merkitsee huomattavaa painetta lähiliikuntapalveluille.
7. Onko taloudellisesti vaikeana aikana viisasta poistaa merkittävä lähiliikuntapaikka, kun ei ole mitään varmuutta uusista korvaavista
investointimäärärahoista?
8. Saattaisi olla perusteltua muuttaa kaavaehdotusta vähintään siten, että Korteniityn eteläosasta poistettaisiin yksi talokortteli, niin että
tenniskentät ja jäärata voisivat säilyä nykyisellä paikallaan. Samalla liikuntapuiston alueella jäisi riittävästi tilaa yhdelle täysimittaiselle valaistulle
pallokentälle, pienpalloilualueille sekä mahdolliselle huoltorakennukselle. Tärkeä on myös säilyttää yhteydet Laajavuoreen ja Tuomiojärven
rannan virkistysalueille.
9. Lisäksi liikuntaviranomaisena kummastelen, miksi prosessin aikaisemmassa vaiheessa ei ole kysytty liikuntalautakunnan kantaa,
kun käsityksensä ovat voineet tuoda esiin likimain kaikki muut alueella toimivat organisaatiot? Pelkkä viranomaisvalmistelu ja
liikuntapalvelukeskuksen työntekijöiden mukana olo kokouksissa ei voi korvata monijäsenisen asiantuntijalautakunnan mielipidettä ja roolia.
Asia ei minulle hallinnollisesti kuulu, mutta jonkin verran liikunta- ja yhteiskuntapolitiikan opintoja suorittaneena toivoisin, että asioita käsiteltäisiin
ja pohdittaisiin moniarvoisesti ja -puolisesti. Olen keskustellut asiasta puhelimen ja sähköpostiviestien välityksellä kaavoittajien kanssa,
mutta minulle on syntynyt sellainen käsitys, että kaikkia yksityiskohtia ja argumentteja ei ole kaavoitusprosessin aikana tuotu riittävästi esiin.
Jyväskylässä 6. syyskuuta 2005
Erkki Huovinen
LitK, yhteiskuntapolitiikan jatko-opiskelija
TIEDOKSI: Liikuntalautakunta
Yleiskaava-arkkitehti, TT Leena Rossi
Liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi, Jyväskylän yliopisto
Kannanottooni en saanut vastausta. Jaoin paperini liikuntalautakunnan kokouksessa, jossa sille lähinnä hymähdeltiin kysyvästi?
Lautakunnan puheenjohtaja Lassi Kurittu lisäksi torui minua, että en asiantuntijana saa tuoda tämmöisiä ehdotuksia valmistelun ohitse
lautakunnan jäsenille tiedoksi. Prosessi kuvaa hyvin Jyväskylän nykyhallintoa.
(KUVA: Suosittu liikuntapuisto lakkautettiin kerrostalojen tieltä. Tilalle tuli alamittainen
pallokenttä. asfalttia ja leikkipaikkoja. (C) Erkki Huovinen 8/2005.