Metasport sivusto / Erkki Ajankohtaista Hallitus Kuvagalleria Perhe Linkit

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Kaupunkisuunnittelulautakunta

40100 JYVÄSKYLÄ VIITE:           Kaupungin tiedotuslehti 5/31.8.2005, sivu 11 ASIA:           MUISTUTUS KORTENIITYN ASEMAKAAVA-EHDOTUKSESTA Korteniityn asemakaavaehdotus on ollut valmistelussa useita vuosia. Täydennysrakentaminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen on yhteiskuntapoliittisesti ja ympäristötekijöiden kannalta perusteltua. Etenkin kun kaupungin taloudellinen tilanne on hyvin kriittinen.        Vaikka valmistelu on edennyt jo varsin pitkälle, tuon arvoisien kaupunkisuunnittelu- ja liikuntalautakuntien tietoon kaavaehdotuksesta muutaman, erityisesti liikuntapoliittisen seikan. Etenkin sen vuoksi, kun asia on ensi kertaa liikuntalautakunnan käsittelyssä. 1. Korteniityn kaavaehdotus poistaa yhden Kortepohjan kaupunginosan merkittävän palvelukokonaisuuden, joka tilastojen mukaan on erittäin suosittu lähiliikuntapuisto. 2. Koulun pallokentän laajennus ei mitenkään voi korvata kaava- ehdotuksessa poistettavaksi ehdotettua valaistua pallokenttää (60 x 80 m )  ja 4 tenniskenttää. 3. Kaavoittajat ovat perustelleet kenttien vähentämistä mm. sillä, että Vehkalammelle on valmistunut uusi kenttäkokonaisuus, jota on tarkoitus laajentaa. Tänään tiedämme että, Vehkalampi II kenttää ei toistaiseks toteuteta, taloudellisten realiteettien vuoksi. Lisäksi on syytä korostaa, että noin vuoden vanha lämmitettävä tekonurmikenttä on erityisliikunta- ja edustusurheilupaikka, johon myönnetään maksulliset harjoitusvuorot. Näin tekonurmikenttä ei voi palvella Kortepohjan asukkaita korvaavana kaikille vapaana lähiliikuntapaikkana. 4. Kaavaehdotus poistaa alueelta kaksi merkittävää toimintaa, tenniksen sekä talvelliset jääpelit (kaukalopallo ja jääkiekko). Korvaavia liikuntapaikkoja ei ole aikomuskaan rakentaa? Erityisesti tenniskenttien poistaminen tuntuu oudolta, tilanteessa jossa juuri massapintaisten tenniskenttien puute kesäaikana kaupungissa on huutava. Kaavoittajat eivät taida tietää, että ehdotus vähentää kaupungin massapintaiset tenniskentät lähes puoleen? (Hippos 4 kenttää, Puistotorin 1, Keljonkankaan 1 ja Säynätsalon 2 kenttää, joista Säynätsalon kentät on vuokrattu Suomen Taloteollisuudelle!) Killerjärvelle valmistuva tennishalli ei korvaa kesäistä pelitoimintaa, ellei useille nykyisille liikuntapuistojen kentille tehdä mittavia investointeja tenniskenttien pinnan muuttamiseksi asfaltista nykyaikaisemmille alustoille. 5. Jääkiekkoradalle ei kaavaehdotuksessa ole jätetty tilaa lainkaan. Tämä merkitsisi sitä, että iso kaupunginosa jäisi vaille talven pelimahdollisuuksia. Korvaavia palveluita ei ole suunniteltu lähialueille. Ratkaisu heikentäisi merkittävästi mm. koululiikunnan ja alueen eri harrastusryhmien toimintaa. Kauden 2004-2005 tilaston mukaan Kortepohjan liikuntapuiston jääradalla oli n. 10 kpl viikottaista harjoitusvuoroa klo 17-21.30. Mistä osoitetaan näille harrastajille ja vapaalle toiminnalle ulkojäävuorot ? 6. Kortepohjan alueelle on viime vuosien aikana rakennettu runsaasti lisää ja alueen asukasmäärä on noussut (mm. W Schildtin katu). Korteniityn ja Haukkalan rannan täydennysrakentaminen kasvattavat edelleen asukasmäärää huomattavasti. Alueen väestötilaston (2004/05) mukaan asukasluku on 6675 henkeä ja ikäjakautuma on verraten nuori (0-14v 14,6%, 15-64v 72,4%, 65v- 13,1%). Tämä merkitsee huomattavaa painetta lähiliikuntapalveluille. 7. Onko taloudellisesti vaikeana aikana viisasta poistaa merkittävä lähiliikuntapaikka, kun ei ole mitään varmuutta uusista korvaavista investointimäärärahoista? 8. Saattaisi olla perusteltua muuttaa kaavaehdotusta vähintään siten, että Korteniityn eteläosasta poistettaisiin yksi talokortteli, niin että tenniskentät ja jäärata voisivat säilyä nykyisellä paikallaan. Samalla liikuntapuiston alueella jäisi riittävästi tilaa yhdelle täysimittaiselle valaistulle pallokentälle, pienpalloilualueille sekä mahdolliselle huoltorakennukselle. Tärkeä on myös säilyttää yhteydet Laajavuoreen ja Tuomiojärven rannan virkistysalueille. 9. Lisäksi liikuntaviranomaisena kummastelen, miksi prosessin aikaisemmassa vaiheessa ei ole kysytty liikuntalautakunnan kantaa, kun käsityksensä ovat voineet tuoda esiin likimain kaikki muut alueella toimivat organisaatiot? Pelkkä viranomaisvalmistelu ja liikuntapalvelukeskuksen työntekijöiden mukana olo kokouksissa ei voi korvata monijäsenisen asiantuntijalautakunnan mielipidettä ja roolia.                      Asia ei minulle hallinnollisesti kuulu, mutta jonkin verran liikunta- ja yhteiskuntapolitiikan opintoja suorittaneena toivoisin, että asioita käsiteltäisiin ja  pohdittaisiin moniarvoisesti ja -puolisesti. Olen keskustellut asiasta puhelimen ja sähköpostiviestien välityksellä kaavoittajien kanssa, mutta minulle on syntynyt sellainen käsitys, että kaikkia yksityiskohtia ja argumentteja ei ole kaavoitusprosessin aikana tuotu riittävästi esiin.                      Jyväskylässä 6. syyskuuta 2005 Erkki  Huovinen LitK, yhteiskuntapolitiikan jatko-opiskelija TIEDOKSI: Liikuntalautakunta                   Yleiskaava-arkkitehti, TT Leena Rossi                   Liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi, Jyväskylän yliopisto Kannanottooni en saanut vastausta. Jaoin paperini liikuntalautakunnan kokouksessa, jossa sille lähinnä hymähdeltiin kysyvästi? Lautakunnan puheenjohtaja Lassi Kurittu lisäksi torui minua, että en asiantuntijana saa tuoda tämmöisiä ehdotuksia valmistelun ohitse lautakunnan jäsenille tiedoksi. Prosessi kuvaa hyvin Jyväskylän nykyhallintoa.  
(KUVA: Suosittu liikuntapuisto lakkautettiin kerrostalojen tieltä. Tilalle tuli alamittainen pallokenttä. asfalttia ja leikkipaikkoja. (C) Erkki Huovinen 8/2005.